Yksi yleisimmistä syistä, miksi verkkokurssia ei koskaan saada valmiiksi, ei liity tekniikkaan tai osaamiseen. Se liittyy rakenteeseen. Kun kurssin suunnittelu alkaa, moni yrittäjä alkaa rakentaa valtavaa kokonaisuutta: kymmeniä videoita, loputtomasti materiaalia ja kuukausien mittaisen opintopolun. Ajatus tuntuu hyvältä, koska haluamme antaa opiskelijoille mahdollisimman paljon arvoa. Käytännössä lopputulos on usein päinvastainen. Kurssista tulee raskas sekä tekijälle että opiskelijalle.
Siksi ensimmäinen tärkeä periaate on tämä: kurssin rakennetta ei suunnitella täydelliseksi, vaan toimivaksi. Tässä vaiheessa emme vielä tee kurssia valmiiksi. Hahmottelemme vain rungon, jotta voimme testata ideaa käytännössä. Kurssi on tässä vaiheessa vielä hypoteesi. Vasta kun joku on valmis maksamaan siitä, tiedämme, että aiheella on oikeasti kysyntää.
Kun alat hahmotella kurssia, ota esiin aiemmin määrittelemäsi aihe ja mieti yksinkertainen kysymys: kuinka kauan opiskelija tarvitsee päästäkseen lähtöpisteestä ensimmäiseen selkeään tulokseen? Usein tähän riittää muutama viikko. Ihanteellinen rytmi on sellainen, että yhden osion läpikäynti vie korkeintaan viikon ja päivittäinen opiskeluaika on noin 10–30 minuuttia. Tämä tekee opiskelusta realistista myös kiireisen arjen keskellä.
Moni yllättyy kuullessaan, että ensimmäinen kurssi voi olla jopa yksi ainoa työpaja. Neljänkymmenen minuutin mittainen tallenne, jossa ratkaiset yhden selkeän ongelman, voi olla täysin riittävä pilottituote. Kurssi ei ole vielä tässä vaiheessa monimutkainen koulutusohjelma, vaan ensimmäinen askel kohti toimivaa kokonaisuutta.
Kun kurssin aihe on rajattu, rakenne alkaa muodostua lähes itsestään. Yksinkertaisin tapa rakentaa kurssi on jakaa se muutamaan moduuliin. Voit ajatella moduuleja kuin kirjan lukuina. Jokainen niistä vie opiskelijaa hieman lähemmäs lopputulosta.
Kuvitellaan esimerkiksi kolmen viikon kurssi. Jokainen viikko on yksi moduuli, ja jokainen moduuli voidaan jakaa kahteen osioon. Näin kurssissa on yhteensä kuusi osiota. Tämä on usein enemmän kuin riittävä määrä ensimmäiseen versioon.
Kun suunnittelen itse kurssia, aloitan aina samalla tavalla. Otan ensimmäisen osion ja kysyn itseltäni kolme kysymystä. Ensimmäinen kysymys on: mitä tässä osiossa opetetaan? Toisin sanoen, mitä asioita opiskelija oppii tämän vaiheen aikana. Toinen kysymys on vielä tärkeämpi: mikä on tämän osion lopputulos? Kun opiskelija on käynyt materiaalin läpi ja tehnyt tehtävät, mitä hänen pitäisi osata tai ymmärtää paremmin kuin ennen. Kolmas kysymys liittyy etenemiseen. Mitä askeleita opiskelijan täytyy ottaa, jotta hän voi siirtyä seuraavaan osioon?
Kun tämä sama ajattelutapa toistetaan jokaiselle moduulille, kurssin runko syntyy lähes huomaamatta. Yhtäkkiä sinulla on selkeä polku lähtöpisteestä lopputulokseen.
Yksi tärkeä ero maksuttoman sisällön ja maksullisen kurssin välillä liittyy siihen, miten asioita opetetaan. Ilmaisessa sisällössä kerrotaan usein, mitä kannattaisi tehdä. Maksullisessa kurssissa näytetään, miten se tehdään käytännössä.
Ajatellaan vaikka painonpudotusta. Blogissa voi lukea, että pysyvän painonpudotuksen saavuttamiseksi pitäisi opetella syömään oikein. Kurssilla taas käydään läpi konkreettisesti, miten henkilö rakentaa oman ateriasuunnitelmansa ja millaisia muutoksia arkeen kannattaa tehdä. Ero on pieni mutta ratkaiseva. Kurssi ei ole vain tietoa, vaan selkeä toimintamalli.
Kurssin materiaalin ei tarvitse olla monimutkaista. Usein paras tapa aloittaa on yksinkertainen video, jossa käyt läpi keskeiset asiat. Videon pituuden ei tarvitse olla pitkä. Itse pidän hyvänä nyrkkisääntönä, että yksi video kestää noin 5–15 minuuttia. Jos aihe vaatii enemmän aikaa, sen voi jakaa useampaan lyhyempään videoon.
Videon alussa on hyvä muistuttaa opiskelijoita siitä, mitä edellisessä osiossa opittiin ja mihin olemme nyt menossa. Tämä auttaa opiskelijaa hahmottamaan kokonaisuuden. Lopussa kannattaa tehdä lyhyt yhteenveto ja antaa tehtävä. Tehtävien ei tarvitse olla monimutkaisia. Usein yksi tai kaksi selkeää harjoitusta riittää. Tärkeintä on, että tehtävä vie opiskelijaa eteenpäin.
Kurssilla kannattaa käyttää erilaisia oppimisen muotoja. Videot toimivat hyvin monille, mutta osa ihmisistä oppii paremmin lukemalla. Siksi videoiden rinnalle voi lisätä tekstiversion tai yksinkertaisen työkirjan. Kuvakaappaukset ja käytännön esimerkit tekevät opetuksesta konkreettisempaa.
Yksi asia kannattaa muistaa. Sinä et ole vastuussa opiskelijan tuloksista yksin. Sinun tehtäväsi on rakentaa selkeä polku ja antaa tehtävät, jotka vievät eteenpäin. Jos opiskelija ei tee niitä, vastuu siirtyy hänelle. Tämä ajatus vapauttaa monia kurssintekijöitä turhasta paineesta.
Kurssin ei tarvitse olla täydellinen. Sen täytyy vain olla riittävän selkeä, jotta opiskelija tietää, mitä hänen tulee tehdä seuraavaksi.
Moni ajattelee, että kurssin pitää olla suuri ja kattava. Todellisuudessa lyhyet kurssit toimivat usein paremmin. Ihmisillä on rajallinen määrä aikaa ja keskittymiskykyä. Harva jaksaa opiskella yhtä aihetta kuukausia ilman taukoa. Sen sijaan muutaman viikon mittainen kurssi tuntuu realistiselta.
Kolmen tai viiden moduulin kurssi antaa opiskelijalle selkeän rakenteen. Se tuntuu hallittavalta ja saavutettavalta. Samalla se antaa sinulle mahdollisuuden testata ideaa nopeasti. Kun ensimmäinen versio toimii, kurssia voi aina laajentaa myöhemmin.
Kurssin voi teknisesti toteuttaa monella tavalla. Alussa riittää usein yksinkertainen ratkaisu. Video voidaan kuvata esimerkiksi Zoomilla ja jakaa opiskelijoille linkin kautta. Työkirja voi olla PDF-tiedosto, jonka opiskelija lataa itselleen.
Kun kurssi alkaa toimia, kokonaisuutta voi laajentaa ja siirtää kurssialustalle. Silloin opiskelijat saavat materiaalin yhteen paikkaan, ja sinä pystyt automatisoimaan myynnin ja kirjautumisen. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että tekniikka ei ole kurssin ydin. Kurssin ydin on polku, joka vie opiskelijan ongelmasta ratkaisuun.
Kun kurssin rakenne on selkeä, sekä tekijän että opiskelijan on helpompi edetä. Kolme tai viisi moduulia, lyhyet videot ja muutama hyvin suunniteltu tehtävä riittävät pitkälle. Kurssi ei tarvitse monimutkaista rakennetta ollakseen arvokas.
Usein paras kurssi on sellainen, joka ratkaisee yhden ongelman nopeasti ja selkeästi. Kun opiskelija saa ensimmäisen onnistumisen, hän luottaa sinuun enemmän ja on valmis oppimaan lisää.
Kun kurssin runko on valmis, seuraava vaihe on rakentaa se käytännössä ja testata, miten opiskelijat reagoivat siihen.
Jos haluat kokeilla tätä itse, voit tehdä sen helposti kurssialustan avulla. Zenlerissä voit rakentaa kurssin rungon, lisätä videot ja luoda myyntisivun yhdessä paikassa.
Usein vasta käytännössä näkee, kuinka yksinkertainen kurssin rakentaminen voi olla, kun rakenne on selkeä ja työkalut tukevat tekemistä.
Categories: : Verkkokurssi